Oma kuva
etsin itseäni tällä hetkellä Sydneyssä, kaupungissa joka on vieny mun sydämen. matkan varrelta olen jo löytäny onnellisen itseni elämän surullisimman vuoden jälkeen, toivottavasti löydän vielä paljon muuta. pysy mukana matkassa ja liity lukijaksi!

lauantai 13. helmikuuta 2010

when you have to lie a little, i´ll let it be true



Oon aina koko pienen elämäni pitäny "karvasia" vaatteita kamalina. Ne tuo mulle mieleen vanhan pankkiirin rouvan jolla on nahkahanskat, rööki kätösessä ja halveksuva katse. Ei siis ihan mun tyylii tai ihanne lookki. Nyt oon selaillu blogeja ja nähny hirmu monella karvasii vaatteita ja mun mielestä ne on näyttäny hyvältä (,en vaa ensin myöntäny sitä ittelleni). En kuitenkaa osaa itteni päälle sellasta kuvitella, mutta noi vasemman puoleisia voisin jopa koikeilla jos tulisi vastaan jossain. Oikeenpuolimmaiset on liian pankkiirin rouvan takkeja, vieläkin. En kuitenkaa usko, että tuutte näkemään mua yhtään tän karvasempana ku nytkään.

 


Zarassa oli alennuksessa ihana armeijatakki! Se oli mulle kuitenki liian ahdas, eli meni päälle mut en pystyny nostaa käsii kunnolla tai se ois ratkennu.. nyt siis hakusessa ihana armeijatakki, mut ei mielellään olkatoppauksil, en oo vieläkää lämmenny niille.. 














  Lähen just moikkailee äidin äitiä mammaa sjundeåån ja illalla olis tarkotus katsastaa yano, mut en tiiä missä seurassa.. kai sen sit näkee illemmal. Viikonloput kaikille !

p.s. kuvat on wilsballe "vaik pidät blogii ni ota silti noi järkkylasit vittuun päästäs" ha, never.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttiloota

Lukijat